Uskallatko kokeilla?
Nov 30, 2021
Käsitasapainoilu-asennot ovat monella merkki jonkinlaisesta "edistyneestä" joogaharjoituksesta, ja ehkä jopa jostain mihin itse ei tule ikinä kykenemään.
Niissä on se hauska puoli, että usein ne näyttävät vaikeammilta kuin ovatkaan. Olen nähnyt yli seitsemänkymppisen naisen oppivan tämän asennon sitkeällä harjoittelulla! Ja moni ensikertalainen mies tekee sen hienosti heti ensimmäisellä yrittämällä.
Kakasana eli varis on usein se ensimmäinen käsitasapainoilu jota joogatunneilla kokeillaan.
Usein siinä harjoittelussa on kyse eniten uskalluksesta, siitä, uskaltaako siirtää painoa tarpeeksi eteen, uskaltaako ottaa sen riskin että kaatuu.
Mutta koska on kyse tasapainoasennosta, oppiminen tapahtuu nimen omaan niin, että uskaltaa mennä sinne, missä joutuu haastamaan tasapainonsa ihan uudella tavalla, että menee sinne missä horjuu. Se on viesti keholle siitä, että on kertakaikkiaan tarpeellista kasvattaa uusia hermoyhteyksiä jotta tasapainoilu onnistuisi näinkin päin.
Eli harjoitteluksi tarvitaan toki jonkin verran voimaa tuovia liikkeitä ja jonkun verran liikkuvuutta lonkissa, (ja ranteidenkin pitää olla kunnossa,) mutta varsinainen oppiminen tapahtuu niin, että käy tässä asennossa horjumassa. Tällainen harjoittelu stimuloin hermoja kehittymään, ja se varsinainen kehittyminen, hermoyhteyksien kasvaminen, tapahtuu sitten levossa harjoituksen jälkeen.
Kaatuminen on tässä asennossa ihan mahdollista, olen nähnyt sen monta kertaa, ja aina ilahtunut ja kannustanut - nyt uskalsit oikeasti yrittää! Kukaan heistä ei tippunut korkealta, ei satuttanut itseään ja kaatumista seurasi aina nauru.
Mutta silti, tätä, niin kuin melkein mitä vaan hankalaa asentoa, voi helpottaa monella tavalla jotta opettelu ei tapahtuisi "kaatumistekniikalla."
Opettelu alkaa siitä, että harjoittelee yhden jalan nostoa lattiasta. Jos se onnistuu, voi kokeilla keventää toisenkin jalan painoa lattiassa.
Ja jos hyvään asentoon on hankala päästä, monelle tuo apua se, että aloittaa pitämällä jalkoja korokkeen päällä, siitä ei ole niin pitkä matka eteenpäin kallistusta että painon saa käsivarsille.
Kun jalat ovat korokkeella, ei tarvitse kuin viedä päätä eteenpäin niin jalkojen ja lantion paino tulevat automaattisesti kyynärpäiden päälle
Tässäkin asennossa kannattaa ensin kohottaa yhtä jalkaa ja kokeilla sitten saisiko kevennettyä myös toisen jalan painoa.
Kokeile! Jos kaatuminen pelottaa, eteen voi hyvin laittaa pehmusteita, mutta yleensä se ei ole ollenkaan tarpeen.
