"Painaudu pehmeän orgaanisesti jalkapohjan ulkoreunalla kohti lattiaa..." - Hä, mitä ja miksi?
Nov 09, 2021
Miksi IHMEESSÄ joogatunneilla kiinnitetään huomiota sellaisiin turhiin asioihin kuin että miten jalkapohjia pidetään lattiaa vasten ja aktivoidaan jotain ihme pikkuvarpaan tyveä??!!
No tässä on yksi syy:
Tässä yllä olevassa kuvassa on Vasistasana-asennon yksi variaatio, sellainen joka tehdään joogatunnille aika usein (itse sanon että tässä on "egyptiläiset" jalat, eli sen sijaan että jalat olisivat päällekäin, asento on vähän leveämpi ja molemmat kantapäät ovat lattiassa, silloin tasapaino on helpompi säilyttää.)
Ja tässä kuvassa on saman asennon vähän toisenlainen versio, sellainen jota aika usein näkee joogatunneilla.
Varmasti huomaat, että tässä toisessa lantio ikään kuin roikkuu alhaalla, ensimmäisessä se on kannateltuna paljon korkeammalla.
Vasistasana -asennossa lantiota on tarkoitus kannatella, sen tarpeellisuus tulee esiin varsinkin siinä vaiheessa kun asennosta yrittää tehdä jonkin vaativamman version eli kohottaa ilmaan joko ylemmän tai alemman jalan.
Mutta jos on mennyt tähän asentoon niin, että lantio on jäänyt alas, ja sitten yrittää nostaa sitä ylemmän, se ei välttämättä onnistu ollenkaan. Silloin luulee, että ei vain voimat riitä, asento on liian vaikea, lantiossa ei selvästikään ole voimaa.
Ja sitten: katsopa näitä kahta kuvaa, miten jalkapohjat ovat suhteessa lattiaan. Toisessa kuvassa jalkapohjat ovat melkein lattiassa, toisessa jalkaterät ovat ihan sivuttain ja itse asiassa nilkat ovat melkein lattiassa.
Kun tähän asentoon menee sen enempää miettimättä, tuloksena on käytännössä aina asento jossa nilkat ovat lähellä lattiaa, koska jalkapohjat eivät mitenkään mene lähelle lattiaa jos niitä ei nimenomaan sinnepäin yritä viedä.
Ja sitten jos niitä jalkapohjia pyrkii viemään kohti lattiaa, tadaa, humps, lantio pysyy ylhäällä vaikkei siihen laittaisi ollenkaan huomiota, ja KEVYESTI, tai ainakin paljon paljon kevyemmin kuin jos nilkat olisivat alhaalla.
Tämä johtuu siitä, että kun tässä asennossa painautuu jalkapohjilla kohti lattiaa, kehon sivu aktivoituu itsestään koko pituudeltaan. Siinä on kymmeniä lihaksia jotka toimivat hienossa yhteistyössä.
Sen sijaan, jos jaloilla ei painaudu ja lantiota yrittää nostaa ylös, siihen käyttää vain muutamia lihaksia.
Jos on mennyt jo tähän asentoon ja nilkat ovat jääneet lähelle lattiaa, on tosi hankalaa viedä jalkapohjia kohti lattiaa. Sen takia jo tähän asentoon mennessään on tärkeää olla tietoinen siitä, miten jalat asettuvat.
Ja miksi tällä on väliä?
Koska silloin saa käytettyä kehoa kokonaisvaltaisesti, niin kuin sitä on tarkoitus käyttää, eikä eristäen eri kehon osia toisistaan. Silloin kaikki muukin liikkuminen on helpompaa.
Koska silloin on mahdollista tehdä paljon vaativampia versioita asennoista, niistä tuleekin helppoja. Se on voimauttavaa ja kehoaan pystyy käyttämään vielä monipuolisemmin.
Koska silloin kehon ja mielen välinen yhteys paranee, tulee tietoisemmaksi eri kehon osista, siitä missä asennossa ne ovat ja pystyy paremmin hallitsemaan kaikkia kehon osia. Silloin kaikki liikkuminen ja asennon muuttuvat helpommiksi.
Koska silloin löytää kehostaan valtavia, ehkä aiemmin tuntemattomia voimavaroja.
Koska jos tämä asento sattuu vaikka selkään, saattaa hyvin olla että kipu poistuu kokonaan kun ei rasita tiettyjä kehon osia liikaa vaan jakaa voimankäytön laajalle alueelle kehossa.
Koska kun käyttää asentojen tekemiseen kokonaisten lihaskalvolinjojen yhteistyötä, pystyy rentouttamaan muita kehon osia ja esimerkiksi hengittämään rauhallisesti ja syvään. Silloin voimakkaastakin harjoituksesta tulee rauhoittava ja harjoitus tuo lisää tasapainoa elämään.
Kysymys ei siis ole siitä että jalkapohja olisi jotenkin erityisen tärkeä tässä tai että asento olisi mitenkään vahingollinen jos sen tekee "väärin."
Näitä "pikku"juttuja kannattaa ajatella! Kun ne on oppinut kunnolla, ei niitä tarvitse enää oikeastaan ollenkaan miettiä joogaharjoituksen aikana, ne tulevat ihan selkärangasta 😊
